sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Veneen varustelusta

VENEEN VARUSTELUSTA

Venettä olemme pyrkineet pikkuhiljaan varustelemaan ja uudistamaan matkaamme varten. Ehkä suurimpana hankkeena työmäärällisesti oli jääkaapin eristeiden uusinta. Jääkaappi, joka meillä niinkuin useimmissa purjeveneissä on arkku mallinen, on yleensä hyvin rakennettu kalusteiden sisään ja näitä kalusteita kun ei ole tarkoitettu purettaviksi.
Työtunteja kului kiitettävä määrä ensinnäkin kalusteiden purkuun, jonka koitin tehdä erittäin varovasti mielessä että nämä olisi hyvä saada myöskin kasattua takaisin jonain kauniina päivänä.
Kaluste purettuna jääkaapin ympäriltä

Jäälaappi poistettuna
Nurkka putsattuna ja fiksattuna. Tästä on hyvä aloittaa kasaus.

Vaikka itse jääkaappilaatikon eristäminen ei itsessään kuulosta kovinkaan suurelta työltä, kului siihenkin aikaa yllättävän paljon, kun laatikon malli ei ollut ”kantti kertaa kantti”. En itsekkään uskonut uretaanilevyjen leikkaamiseen, sovittamiseen, liimaamiseen ja saumaamiseen niin paljon aikaa tuhraantuvan. Oma lukunsa oli vielä laatikon, kasvaneiden eristepaksuuksien kera, paikoilleen sovittaminen kalusteen sisään sekä kalusteen takaisin asennus niin että pöytälevyn ja jääkaapin kannessa olevat aukot sopivat keskenään kohdikkain.

Eristeidel liimaus käynnissä
Jääkaappi menossa paikoilleen
Melkein paikallaan
Vain kaluste puuttuu ympäriltä
Siellä se on. Vain viimeistely puuttuu

Toinen suurista uudistuksista oli tai on seisovan rigin uusinta. Päätimme uusia kaikki vantit, koska nyrkkisääntönä yleisesti pidetään 15 vuotta tai 15000 mailia vanttien uusintaan. Tässä vanttien uusinnan yhteydessä muutamme takastaagin kiinteän kukonjalan taljasäätöiseksi.
Meillä tuo 15 vuotta on tullut täyteen mutta mailimäärä on vielä vajaa, koska vene oli ollut hyvin vähällä käytöllä enne kuin se siirtyi meidän hellään huomaan. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin keulastaagia emme tässä yhteydessä laittaneet vaihtoon, koska se uusittiin keulaprofiilin vaihdon yhteydessä kuusi vuotta sitten. Alavantit menivät vaihtoon jo viime keväänä toisen T-päätteen juuresta auenneesta vantista johtuen. Silloin olin hyvin tyytyväinen että tuli tarkastettua ennen rigausta vanttien kunto huolellisesti. Tämäkin olisi suurella todennäköisyydellä huomattu vasta liian myöhään jos meillä olisi tapana säilyttää masto pystyssä. Kuinkahan moni niistä jotaka säilyttävät veneensä talven yli masto pystyssä tarkastavat tai tarkistuttavat vanttien kunnon joka kevät?


Viime kesäksi teetimme veneen perään korkean targakaaren jonka päälle saimme asennettua tutkan, suren aurinkopanelin ja Navtex:in antennin.

Targakaari asennettuna

Kesän aikana teetättämämme koko avotilan peittävän biminin kiinnitys tuli targakaaren keulanpuoleisien pystyputkien alaosaan. Näin saamme halutessamme biminin korkeutta säädettyä ja pystymme myös purjehtimaan bimini avattuna. Samalla kertaan tuli kansiluukkujen päälle aurinkosuojat, pelastuslautan satama suoja, liina- ja köysikelan aurinkosuojat sekä uusi entistä huomattavasti tukevampi sprayhood kaarineen. Nyt pystymme purjehtimaan sprayhood ylhäällä, kun aiemmin se ei käytännössä onnistunut ilman ison skuutin hinkaamista sprayhoodin reunaan.

Bimini, uusi sprayhood ja pelastuslautan suoja


Viimekesän ensitestissä meillä olivat Navtex, uusi plotteri, tutka, aurinkopaneli,  Hydrovane, dometic akkukäyttöinen pölynimuri, patjan alusverkko ja loppukesästä akkumonitori.


Navtex

Suurin osahan tietää mikä Navtex on ja miten se periaatteessa toimii. Eli se on sääennusteiden ja merenkulkuvaroitusten vastaanotin.
Tuntui että se toimii hyvin pohjoisella itämerellä, mutta eteläisellä itämerellä, vaikka lähetysasemat pitivät olla oikein asetettu, tuli muiltakin kuin valituilta asemilta tiedotteita. Välillä niitä tiedotteita tuli niin paljon etteä oli kova työ selata mitkä koskevat merialuetta josssa olimme liikkeellä. Tiedotteita tuli Aina Mustaltamereltä Skotlantiin ulottuvalta alueelta. Toivottavasti vastaisuudessa ei ole näin ja pitäneen myös uudelleen asettaa asemat joilta haluaa vastaanottaa tiedotteita, jos olivat kuitenkin asetettu laitteeseen väärin ihan näin niinkuin käyttäjän toimesta.


Plotteri

Aivan fantastinen vekotin verrattuna vanhaan. Mainitsi jo aikaisemmin minkälainen ero on katsoa vanhast 5,7 tuuman näytöllä varustetusta plotterista joka oli aivan 2000 luvun alkuvuosilta verrattuna tämänpäivän 12,1 tuuman näytöllä varustettuun plotteriin. Toki asiaan vaikuttaa ensinnäkin näytön koko sekä kartta-aineiston parantuminen, mutta myös itse näyttöjen tarkkuuksien huima kehitys.
Vanhaan plotteriin ei enää ollut saatavissa tutkaa paitsi tuurilla käytettynä. Tämä ei oikein ollut mielekäs vaihtoehto jo näytön koon ja myöskään sen aikaisten tutkalaitteiden virrankuluts huomioiden. Vanha plotteri ei myöskään ymmärtänyt AIS-dataa, joten oli helppoa perustella uuden plotterin hankintaa.


Tutka

Wifi-yhteydellä plotteriin. Hienoa tämä nykytekniikka, ei tarvita johtdotuksia niin paljoa.
Tutkaa ei paljoakaan tullut käytettyä, lähinnä muutamalla yöpurjehduksella. Aihe vaatii vielä harjoittelua.


Aurinkopaneli

Hankimme reilunkokoisen aurinkopanelin sähköntuoton turvaamiseksi. Teoriassa, laskennallisesti optimiolosuhteissa panelin pitäisi tuottaa jopa 22A, mutta todellisuudessahan tuollaisiin lukemiin tuskin tullaan pääsemään jo paneli asennuksesta johtuen. Panelimme kun on kiinteästi asennettu targakaaren päälle vaakatasoon ilman mahdollisuutta kallistaa auringon suuntaan. Viimekesän parhaimpina päivinä panelin tuotto oli reilu 8A, joka sekin on jo mukava määrä.


Hydrovane

Arvokas investointi, käytettynäkin, mutta on se vaan hieno laite. Kurssi pysyy hyvin eikä sähköä kulu niinkuin auto/ruoripilottia käytettäessä. Kädet jäävät vapaiksi, eikä varsinkin pidemmillä legeillä käsiohjauksessa toisinaan ilmaantuva hartia ja yläselkä jumi pääse yllättämään.


Dometic, akkukäyttöine pölynimuri

Olen ollut sitä mieltä että pienellä harjalla ja kihvelillä pärjää oikein hyvin veneen siivouksessa rätin lisäksi. Nyt pitää kyllä pyörtää näkemykseni. Kyllä tuollainen pieni akkukäyttöinen imuri on näppärä ja hyvä vekotin veneen siivouksessa. Pölyä kertyy myös veneeseen enemmän kuin osaa kuvitella. Imurin säiliötä kun katsoo muutaman imurointikerran jälkeen, on siellä yllättävän paljon roskaa ja pölyä. Voin hyvällä omallatunnolla suositella.


Patjan alusverkko

Hankimme viime purjehduskaudeksi toisen perähytin patjoiden alle n.10mm paksun patjan alusverkon. Tämäkin osoittautui hyväksi hankinnaksi. Patjoiden alle ei enää jää kosteutta, vaan se pääsee poistumaan verkon rakenteen ansiosta. Nyt ei tarvitse enää nostaa patjoja pystyyn joka aamu patjojen alustan kuivumiseksi. Ensikaudeksi tulee hankittavaksi myös muiden patjojen alle samanlaiset verkot.


Akkumonitori

Akkumonitori tuli hankittua vasta loppukesästä Helsingin uivasta venenäyttelystä. Asennuksen jälkeen ei enää montaakaan viikonloppupurjehdusta ehditty tekemään ja näin monitoriin tutustuminen jäi vähäiselle. Uskon kuitenkin kovasti että monitorista on hyötyä tarkemman sähkönkulutuksen tarkkailumahdollisuudessa ja arvioidessa milloin on syytä laittaa yanmar tuottamaan täydennystä akkupankille. Black out varsinkaan yön pimeimpänä hetkenä ei ole se kaikkein toivoitun tilanne.

torstai 22. marraskuuta 2018

Miten ja miksi ollaan tässä tilanteessa?

Veneen hankinta

Kaupat nykyisestä veneestä teimme vuoden 2010 syksyllä Englannin Hamble Pointissa. Syksy oli jo edennyt niin pitkälle kauppoja hieroessamme ettei meillä ollut enää mahdollisuutta purjehtia sitä kotiin sinä vuonna vaan Pikkune jäi yksinään talvehtimaan Hample pointtiin tukeville pukeille.
Kotiin purjehdimme 2011 kesällä, juhannuksesta eteenpäin melkeinpä viiden viikon ajan. Reitti ei kulkenut suorinta tietä, vaan kiersimme muunmuassa Amsterdamin ja Helgolandin kautta. Kesäloma purjehdus kun oli kyseessä emme halunneet yönyli purjehduksia, vaan nautimme matkanteosta päiväpurjehduksin.
Nyt meillä oli vene jolla voisimme tehdä myös hieman pidempiä purjehduksia.

Pikkune vielä Hamble Pointin satamassa 2011


Miksi?

Niin, se on hyvä kysymys, miksi?
Elettiin vuoden 2013 syksyä. Oli kulunut kaksi vuotta siitä kun purjehdimme Pikkusen kotiin. Oli jäänyt palo päästä merelle ja näkemään uusia maita, kaupunkeja, satamia..... kokemuksia, niitä!
Ajatuksia oli heitetty ilmaan jo Englannista kotiinpäin tullessa, mitäs jos käännetäänki keula 180 astetta, ehkä enemmänkin leikillään.
Tuo parempi puoliskoni sitten kysyi minulta -13 syksyllä että lähdetäänkö ja pidetään vuosi vapaata? Jäin ehkä puoleksi sekunniksi miettimään asiaa ja vastasin että lähdetään vaan, mutta koska? Ja vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: 2019 juhannuksena (selvästi oli asiaa mittinyt). Sanoin että selvä ja lyötiin kättä päälle. Niin, päätös oli nyt tehty, mutta tuskin kumpikaan oikeasti uskoi sen toteutuvan.


Miten?

Aika kului, lapset yksi kerrallaan muuttivat omilleen ja jäimme kaksin. Rivitalo kolmessa kerroksessa tuntui huonosti sopivan kahdelle. Paljon tyhjää tilaa. Päätimme luopua kovalla työllä remontoimastamme kodistamme ja hankkia väliaikaisen asunnon jossa voisi katsoa rauhassa seuraava omaa kotia. Mutta, miten kävikään. Totesimme että nythän meillä on oikeasti mahdollisuus lähteä vuodeksi purjehtimaan ja aikaakin olisi sovittuun lähtöhetkeen kaksi vuotta. Eikun toimeksi ja miettimään mitä reittiä,  minne, millä budjetilla, mitä varusteita tarvitaan, mitä pitää uusia jne. Kysymyslista tuntui pitkältä.
Asioita paperille, keskusteluja, visioita ja ehkä jopa jokin näkemyserokin tuli asioista. Välillä matka piteni välillä taas lyheni ja lopuksi päädyimme jättämään Atlantin ylityksen muille toteamuksella että sitten seuraavalla sapattivuodella on meidän vuoro.
Veneen varustelun miettiminen alkoi toden teolla ja ensimmäiset hankinnat tehtiin syksyllä uuden plotterin ja tutkan sekä vastaanottavan AIS:in merkeissä. Pitihä niitä päästä testaamaan yhden kesän verran ennen lähtöä. On muuten hieman eroa katsooko 110 vuotta vanhasta 5,7” näytöllä olevasta plotterista tai uudesta 12,1” plotterista.

Kielistä - Kotiin