Pelastautumiskurssi
Veneilijän
pelastautumiskurssi Meriturvan koulutuskeskuksessa Lohjalla oli antoisa ja
antoi ajattelemisen aihetta sekä palautti mieliin varusmies aikaiset
pelastuslauttaan kiipeämisharjoitukset.
 |
| Meriturvan harjoitusallas |
Kurssi alkoi lyhyellä
alustuksella tulevan kurssipäivän tapahtumista kahvikupposen äärellä. Tämän
jälkeen sirryttiin vielä sivilit päällä altaan reunalle tutustumaan erilaisiin
pelastusliiveihin ja niiden toimintaan sekä laukaisumekanismeihin unohtamatta huollon
tärkeyttä.
Myös pelastuslautta sai oman
osionsa alkaen lautan sijoittelusta ja kiinnittämisestä alukseen sekä
laukaisusta että tavoitteesta siirtyä lauttaan hädän tullessa kuivin jaloin. Samalla
kävimme läpi pelastuslautan varustesisältöä ja ”grab bagin” sisältöä, joka on
jokaisen itse valittavissa purjehdusalue huomioiden. Tietysti itse
pelastuslautan varustesisältöönkin jokainen pystyy tekemään haluamansa
lisäykset, tosin huoltoliikkeen toimesta tai uuden lautan hankinnan yhteydessä.
Lounaan jälkeen oli vuorossa
vaatteiden vaihto uikkareihin, puuvillahaalariin ja neopreenitossuihin. Nyt
päästiin itse asiaan, eli varsinaiseen harjoitukseen.
Ensimmäisenä oli vuorossa
vedenvaraan joutuneiden pelastaminen erilaisilla välineillä ja altaan reunalle
tajuttoman vinssaamista. Seuraavaksi pääsimme testaamaan vedestä nousua
purjeveneen kyljestä köysitikkailla ja keulasta kahdella eri köysimenetelmällä
aluksessa olevan avustamana.
 |
| Tästä veneen kannelle on kohtalaisen helppo nousta tyynessä kelissä, toisin on kovassa aallokossa |
Leppoisa purjehdus
Näiden harjoitusten jälkeen
olimme turvallisesti purjeveneessä leppoisalla purjehduksella. Nopeasti tuuli
alkoi nousta ja yltyi aina 20m/s lukemiin, allokko nousi 1,5m korkuiseksi ja
rankkasade alkoi piiskaamaan tuulen voimasta kasvoja.
Hetkeä myöhemmin kuului huuto
”mies yli laidan”. Aluksen kipparina käskin laskea purjeet ja heittämään pelastusrenkaan
veden varaan joutuneelle. Miehistö teki työtä käskettyä ja purjeet tulivat
nopeasti alas sekä pelastusrengas lensi täydellisesti vaedenvaraan joutuneen
käden ulottuville köysineen päivineen.
Niin, siis myös kastliina oli kokonaisuudessaan pelastettavan luona eikä
köyden pää heittäjällä niin kuin pitäisi.
Aluksessa oli myös kelluttava
pelastusvaljas, jonka näppärästi koppasin käteeni ja heiti pelastettavalle.
Heitto oli tarkka ja kopsahti suoraan avuntarvitsijan otsalohkoon. Että näin.
Pelastettava saatiin
”turvallisesti” takaisin alukseen, tuuli tyyntyi ja sadekin taukosi. Pientä
punoittavaa jälkeä otsassa lukuunottamatta pelastettava selvisi kottelemuksesta
hyvin ja päivän kuluessa punoituskin hävisi.
Onneksi oltiin
harjoittelemassa allastiloissa eikä todellisessa tilanteessa aavalla merellä.
Veteen pudonneen pelastaminen olisi ollut haastavaa tuollaisten kommellusten
kanssa.
 |
| Kuvan mukaisella veneellä 20m/s tuulessa ja 1,5m allokossa selviydyttiin hyvin |
Harjoitukset jatkuu
Seuraavaksi oli vuorossa
laivan kylkeen ripustettujen köysitikkaiden ja köysiverkon avulla kiipeäminen
vedestä 5m korkeuteen laivan kannelle. Köysiverkon haastavuus oli vielä minulla
muistissa asepalvelus ajoilta, joten valitsin köysitikkaat.
Päästyämme laivan kannelle
oli vuorossa pelstusliivien kanssa takaisin veteen hyppäämin ja turvaan
uiminen. Myös parempi puoliskoni suoriutui tästä loistavasti (kuten koko
kurssista ) korkeanpaikan kammosta huolimatta. Voin olla hänestä vilpittömän
ylpeä.
Ryhmäkellunta harjoituksen ja
pelastuslauttaan kiipeämisen jälkeen tuuli taas yltyi, aallokko nousi, alkoi
sataa ja tuli yö. Olimme hetkenaikaa koko ryhmä pelastuslautalla keikkumassa
(onneksi kenelläkään ei tullut merisairautta), josta helikopterin saavuttua
leijumaan yllemme, yksitellen uimme nostoliinan luokse, pujottauduimme
nostolenkkiin ja vinssattiin helikopteriin 9m korkeuteen. Kun koko ryhmä oli
kopterissa lensimme turvaan.
 |
| Hetken päästä turvallisesti kopterissa |
Tämän jälkeen kun olimme jo valmiiksi
kylmissämme marssimme suoraan kylmäaltaasen (+5 astetta) ja kelluimme siellä
liivit päällä. Minulle riitti reilu 3 minuuttia ja sitten reippaasti
pukuhuoneeseen. Haalari pois ja lämpimän suihkun kautta saunaan. On se sauna
vaan hieno keksintö, siellä kyllä viihtyi.
Päivän lopuksi saimme todistukset
koulutuksen suorittamisesta.
Mitä jäi päällimmäisenä
mieleen?
- Pysy veneessä.
- Älä putoa veteen,
sillä sieltä on vaikea päästä takaisin veneeseen varsinkin jos on kovempi keli.
- Muista sanonta:
”yksi käsi itselle ja yksi veneelle” ja toteuta sitä myös. Näin riski
vedenvaraan joutumisesta pienenee huomattavasti.
- Hädän sattuessa
turvavarusteilla on väliä, vaikka käyttämättömänä kalliita koristeita ovatkin.
- Mieti
turvavarusteiden sijoitus veneessä ja opettele niiden käyttö.
