lauantai 27. heinäkuuta 2019

Vihdoinkin matkaan

Vihdoinkin matkaan


Lähtöpäiväksi olimme määrittäneet Juhannus aaton. Aatto tuli ja irroitimme köydet kotisatamasta. Suuntasimme veneseuramme saaritukikohtaan juhannuksen viettoon ekstra miehistön jäsen mukanamme.
Juhannus sujui perinteisissä merkeissä, hyvässä seurasa, saunoen ja grillaten. 
Juhannusiltaa veneseuran saaressa

Sunnuntaina suuntasimme takaisin kotisatamaan palauttamaan ekstra miehistömme jäsenen. Maanantai kului vielä viimeisten asioiden hoitamisessa ja sitten koitti oikea lähtöhetki.
Eli tiistaina 25.6 aamulla vihdoin pääsimme matkaan.


Ensimmäinen yöpyminen osui Glada Laxiin. Tällä kerralla emme kiivenneet vanhaan merivartiotorniin, vaan nautimme upouuden unisex saunan löylyistä ja höyhensaaret kutsuivat suhteellisen aikaisin.
Glada Laxiin uusi huoltorakennus

Sääennusteet eivät houkutellet purjehtimaan suoraan Gotlantiin, joten kaksi yötä Maarinahaminassa ja päätös jatkaa matkaa Ruotsin puolelle Furusundiin ja edellen saariston suojassa kohti etelää.

Olemme nyt edenneet päiväpurjehduksina Furusundista Ornö/Brunnsvikenin, Oxelösund/Fiskehamnin, Fyruddenin, Oskarshamnin, Kalmarin ja Utklippanin kautta Simrishamniin.

Maarianhamina - Furusund


Alkumatka Maarianhaminasta Furusundiin oli saariston suojassa leppoista myötätuulipurjehdusta ja Ahvenenmerelle päästyämme meno muuttui hieman kuoppaisemmaksi, mutta mukavasti pääsimme etenemään pelkällä genualla. Loppumatkasta alkoi tuuli moinata ja nostimme isopurjeen genuan kaveriksi, mutta ennen kuin pääsimme perille oli myös peltigenuaa käytettävä tuulen tyyntyessä kokonaan.
Furusundiin saavuimme vasta illansuussa ja jatkoimme matkaa heti aamulla nauttien meriaamiaisen, eli aamiainen vasta kun olimme jo matkalla.
Furusund sijaitsee vilkkaan laivaväylän varrella ja hieman pelkäsimme ohiajavien laivojen ja isojen veneiden aiheuttamaa aallokkoa, mutta onneksi pelko oli turha. Yö oli rauhalinen.

Furusund - Ornö
Alkumatkan saimme kunnella Yanmarin laulua kohden Örnötä, mutta loppumatkan pääsimme purjeilla lukuunottamatta muutamia viimeisä maileja. Perillä odotti ihana rauha lämpimässä ja tuulettomassa satamassa.
Ornö /Brunsviken on erittäin suojaisa ja rauhallinen pikkuruinen paikka aivan lahden perukoilla. Meidän lisäksi satamassa yöpyi kaksi muuta venettä. Satamaa pyörittää ilmeisemmin pariskunta jolla on myös veneiden talvitelakointia ja matkailuvanu ja -auto paikkoja.



Ornö - Oxelösund


Seuraavana aamuna Yanmar jälleen lauloi omaa lauluaan alkumatkan tyvenessä. Landsort ohitettuamme saimme purjeet vetämään tuulen viritessä sivulta. Meno oli mukavaa ja nautinnollista.


Ennusteen mukaan tuulen piti moinata juuri ennen kuin pääsemme perille ja aloittaa oma vihellyksensä uudelleen lipunlaskun aikaan. Istuimme keulakannella nauttimassa ilta-auringon paisteesta ja melkeinpä tasan kello yhdeksän, kuin napista päälle painettuna, alkoi tuuli. Oli mukavaa olla kiinni neljällä köydellä laiturissa.
Oli vuorossa tuuli- ja osittainen huoltopäivä sekä proviantin hankintaretki keskustaan. Joten kaksi yötä vierähti samassa laituripilttuussa
Oxelösund / Fiskehamn on kaikilta tuulilta suojainen satama, mutta ahdas. Satamasta on paikallisen Lions-clubin ”juna” kuljetus keskustaan pitkin päivää aikataulun mukaan. Siisti ja mukava satama.
Lions clubin juna


Okselösundin satama oli viehättävä, hieman vanhanajan tunnelmaa


Okselösund - Fyrudden
Matka taittui pääosin purjein ja osan matkaa raikkaassa kesäsateessa. Väylä puikkelehti pikkuisten luotojen lomassa jota me välillä hieman ihmettelimme, että onpa pienestä välistä laitettu väylä kulkemaan, kun luodon toisellakin puolella olisi saman verran vettä ja reilusti enemmän tilaa

Fyrudden on pieni yhteysaluslaituri ja paikallisten saarimökkiläisten bunkrauspaikka. Jäätlöbaarin ja kaupan lisäksi venetankkausasema eikä muuta veneilijöiden normipalveluiden lisäksi. Satama on suojainen.

.
Fyruddenin sataman sisäänajo


Fyrudden - Oskarshamn


Tämän legin päällimmäisenä muiston on aivan uskomattoman kapeista väleistä purjehtiminen ja osan matkaa todella sokkeloista pientä väylää pitkin. Välillä oli usko loppua sitä että niinkin pienissä väleissä voi olla riittävästi vettä meidän Pikkuselle. Hieno kokemus.


Oskarhamnissa meillä oli huoltopävä, siivousta ja pyykinpesua joten kaksi yötä vierähti ja sitten oli aika jo päästä eteenpäin.
Oskarshamn oli mukava paikka, tosin suihkut eivät aivan täyttäneet muun ympäristön antamaa vaikutelmaa. 
Auringonlasku Oskarshamnin kaupungin taakse


Oskarshamn - Kalmar



Alkumatkalla, melkeinpä täysmyötäiseen pelkällä genualla, saimme huiput gps-lukemiksi 9,5 solmua. Ei ihan huonostikkan ja kipparilla suu korvissa.

Matka Kalmariin sujui hyvin. Perustuuli oli luokkaa 8m/s, mutta puuskat olivat yllättävän voimakkaita. Olikohan ukkosta ilmassa?

Meidän viereen parkkeerasi mukava Tamperelainen pariskunta, jotka olivat tasoittamassa tietä kahden vuoden päästä starttaavaan Karibian kierrokseen. Toivottavasti saamme lukea heidän edesottamuksistaan tulevaisuudessa.Kalmarin satamaan oli mukava saapua satamatenderin opastuksella omaan paikkaan. Ei tarvinnut pyöriä ympyrää ja miettiä minne veneemme sopii.
Kalmarin ja Öölannin välinen silta

Myös Kalmarissa vietimme kaksi yötä. Odottelimme tuulen kääntymistä ja tutustuimme kaupunkiin sekä saunoimme toistaiseksi viimeisen kerran tällä matkalla.

Kalmar - Utklippan


Tuuli oli meille suotuisasti takalanteelta aina 3nm päähän Utklippanista. Matka taittui 7-8 solmun vauhdilla ja olimme perillä odotettua nopeammin. Viimeiset mailit koneistimme synkän pilven odotellessa aivan saaren takana. Veneen kiinnitimme ja päätimme tehdä pienen kävelyn enne sadetta, mutta emme ehtineet.

Ruokailu sadetta pidellessä ja sitten lainaamaan soutuvenettä jolla voi tehdä vierailun eteläsaareen. Kahvit kera baakkelssien kaffelassa ja sen jälkeen kalorien poistoa kiipeämällä majakkaan kapeita kierreportaita pitkin.
Utklippan on pieni kahden kalliosaaren, tai pikemminkin kallioluodon, muodostama aikanaan kalastajille kallioon räjäytetty suojasatama. Eteläisellä saarella sijaitsee pieni kahvio ja majakka jonka linsihuoneesta sai mukavasti 360 asteen näkymän. Pohjoissaarella sijaitsi varsinainen vierassatama.


Utklippanille saapiuminen  sadepilven tervetulotoivotuksin



Eteläsaari jossa majakka ja kaffela sekä satamakonttori



Suojainen satama-allas

Rantatyrsky majakan linssihuoneesta kuvattuna

Utklippan - Simrishamn



Simrishamniin saapuminen oli mielenkiintoinen. Toisin kuin ennustukset, ukkosrintamat päättivät pohjoiseen suuntamisen sijasta suunnata kohti etelää. Odottelimme ensimmäisen ukkosmyräkän n 12nm Simrishamnin ulkopuolella seuraten tutkalla myräkän liikkeitä ja pahimpia sadepilviä väistellessä, kun emme tienneet onko niissä ukkosta mukana vai ei.


Päästyämme ensimmäisen myräkän alta kuivin ”jaloin” suuntasimme kohti satamaa. Ei mennyt kuin hetki ja pohjoisen suunnalta alkoi vyöryä tummia pilviä jotka synkkenivät ja muutamia salamiakin siinä näkyi. Yanmarille lisää kierroksia ja toteamus, että kyllä tässä hyvin ehditään satamaan ennen noiden pilvien tuloa.


Matkaa satamaan oli noin 7,5nm ja ukkospilvien vauhti meitä kohden oli huomattavasti arvioitamme nopeampaa. Ei kuin Yanmariin täydet kierrokset ja toiveet korkealle satamaan ehtimisen puolesta ennen myräkkää. Oli kilpajuoksua.


Satamaan saavuimme ensimmäisten sadepisaroiden siivittämänä ja viimeistä köyttä kiristäessä alkoi kunnolla sataa. Varsinainen ukkonen meni merenpuolelta ohi, mutta sadetta tuli.


Onnistuimme siis välttämään molemmat ukkoset tutkan avulla, mutta onnea oli myös mukana.
Simrishamn on pieni ja mukavan oloinen pikkukaupunki vanhoine taloineen ja uudmmatkin näyttivät toistavan samaa kaavaa vanhojen kanssa.
Sataman vieraspaikoilta oli noin puolen kilometrin matka satamakonttoriin. Satamakonttorin edusta oli varattu karavaanareille. Ruotsissa näyttää olevan usein vierasvenesataman yhteydessä karavaanialue. Voisivat Suomalaisetkin tässä asiassa matkia rakasta länsinaapuriamme.

Ei tuonne

Simrishamnissa myös rännien lämpimänä pysymisestä huolehditaan








tiistai 2. heinäkuuta 2019

Kevätkiireet


Miten aika voikan olla näin ”kortilla”? Tässähän piti olla aikaa laittaa vene rauhassa viimeisen päälle kuntoon, mutta ei.
Pressut ja telineet lähtivät tavallista aikaisemmin veneen päältä pois. Kannen, kylkien ja pohjan pesu talven pölyistä ja talvipaikan takana olevan puiden ”röhnistä” jota talven tuulet olivat pressun alle pöllyttäneet.
Hienoa, ei muuta kuin vahat pintaan ja myrkyt pohjaan ja vene on viittä vaille lasku kunnossa.
No ehkä pari pikku juttua kuitenkin enne vesillelaskua:
- Moottorin huolto: käsittäen akselitutin vaihto, akselin linjaus moottorin kanssa ja venttiilien säätö sekä polttoainesuodattimien vaihdon.
Tämän kävi tekemässä Yanmar Guru josta iso kiitos vielä näin jälkikäteenkin hänelle.
- Lämppäriputkien uudellenreititys molemissa takakajuutoissa, jotta säilytystilat punkkien alla saadaan hyötykäyttöön. Alkuperäinen reititys kun kulki keskeltä säilytystiloja ja näinollen esti tehokkaasti tilojen käytön. Samlla tuli myös sähköjohtoja reititettyä paremmin ja niputettua niitä.
- Makeavesipumpun vaihto uuteen jo talvella postin kotiin kuljettamana saapuneeseen. Vanha kun sanoi työsopimuksensa irti syksyllä tankkien tyhjennyksen yhteydessä.
- Perusteellinen sisäsiivous johon kuului kaikkien normi siivousten lisäksi tarkempi luukkujen ja turkkilevyjen alapuolisten tilojen pesu. Toki nämä em tilojen siivous kuuluu jokavuotiseen syys- ja kevätsiivoukseen, mutta tällä kerralla tehtynä hieman tarkemmin.
Onneksi ihana vaimoni hoiti kansirakenteiden ja sitloodan vahaukset ja minulle jäi kylkien vahaus ja pohjan myrkkyjen maalaus.


Sitten oli vesillelaskun aika ja homma jatkui veneen ollessa omassa elementissään.
- Rikaukseen otin tällä kerralla apua ammattilaiselta, jotta uudet vantit, jotka tilattiin talven aikana, tulevat oikeaan kireyteen ja masto ammattilaisen toimesta hyvään trimmiin.


- Led polttimot tulivat myös postin tuomana veneiden vaihtopolttimoihin erikoistuneen yrityksen toimesta jo talvella ja niiden paikalleen laiton jälkeen oli ilo katsella miten kirkkaasti ne paloivat ja kulutusmittarin lukema oli selkeästi pienempi kuin vanhoilla hehkulankapolttimoilla.

Siellä LED-polttimo palaa. Yksi vihreä-punainen poltin

- Wc:n uusi kaappi septitankin päälle sopi pienen ”fiilailun” jälkeen paikalleen kuten olin sen suunnitellutkin. Nyt on vaimon kilikaleillekin lisää tilaa.

Hyvin sopii uusi wc kaappi paikoilleen

- Akkupetien rakentaminen uusille akuille styyran perähytin punkan alle otti oman aikansa. Paaran puolen perähytin punkan alla oleva vanha akkupeti sopi myös uusille akuille, joten pääsin hieman helpommalla. Akkujen valintaan saattoi vaikuttaa nämä vahat akkupedit. Uusia akkuja tuli nyt sitten kaksi molempien peräpunkkien alle hupiakuiksi. Yhteensä 400 ah.
Kaikenlaista muutakin pientä puuhaa oli veneen parissa, saatikka sitten Suomeen jäävien tavaroiden pakkaaminen ja kuljettaminen varastoon vuokra-asunnon pois antamisen vuoksi. Ei muuten ihan pikku juttu sekään näin työmäärällisesti.



Den Helderistä - Kieliin